EU on ollut epäjärjestyksen tilassa siitä lähtien, kun ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät alkuperäisen perustuslaillisen sopimuksen. Oli kuitenkin oleellista ymmärtää, etteivät ihmiset niinkään äänestäneet eurooppalaista yhteistyötä ja lisääntyvää integraatiota vastaan. Kyse oli pikemminkin protestista sellaista Unionia kohtaan, joka suhtautuu kansalaisiin ylhäältä alaspäin eikä ole kyennyt ottamaan sitä roolia, jota siltä odotetaan, roolia hyvinvointitavoitteiden ja sosiaalisten oikeuksien takaajana. Nyt uudistetun sopimuksen hyväksymiselle ei enää pitäisi olla esteitä.

Vaikeudet perustuslakisopimuksen hyväksymisen kanssa eivät johdu sopimuksen heikkouksista vaan siitä, että siihen liitettiin aluksi aivan turhaa ja katteetonta liittovaltioretoriikkaa, johon EU-kansalaiset eivät ole vielä valmiita. EU on edelleen valtioliitto, joka voi kyllä tulevaisuudessa kehittyä enemmän liittovaltion suuntaan. Oma lähestymistapani tähän on pragmaattinen: EU:n toimintakykykyä ja saavutuksia ei tule vaarantaa ennenaikaisella liittovaltioretoriikalla. Uusien tätä tarkoittavien askelten aika on vasta sitten kun niillä on takanaan riittävä demokraattinen legitimiteetti.

Voidakseen menestyä tulevaisuudessa EU:n on kehityttävä ennen muuta kohti sellaista avointa kansalaisten yhteisöä, jonka ihmiset voivat kokea omakseen. Turhanpäiväinen ylisäätely tai toimivien kansallisten järjestelmien kimppuun hyökkääminen on huonoa ja omia tavoitteita vastaan kääntyvää politiikkaa. Ruotsalaiset EU-skeptikot saivat merkittävän erävoiton taistelussa ruotsalaisten sieluista nk. Vaxholmin tapauksen myötä. Ei voi olla niin, että kansalaisten parhaaksi tarkoitettu yhteistyö antaa mahdollisuuden työehtojen kiertämiseen tai työntekijöiden eriarvoiseen kohteluun kansallisuuden perusteella.

EU ei ole itsessään tavoite, se on väline tavoitella sellaisia kestäviä sosialidemokraattisia arvoja kuin demokratia, kansalaisten itsemääräämisoikeus ja rauha. Se kuitenkin vaatii painopisteiden etsintää sinällään tärkeiden sisämarkkinoiden kehittämisen ulkopuolelta. Erityisesti tämän tulisi näkyä kauppapolitiikassa suhteessa kehittyviin maihin. Ylipäätään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja unionin toimintakyvyn vahvistamisen maailmanlaajuisena toimijana tulee olla ensisijainen tavoitteemme.

Suomalaisessa EU-keskustelussa tulisi päästä rakennekeskeisestä ja suhteellisen vähämerkityksellisestä lautaskeskustelusta politiikan sisältöihin. Tarvitsemme konkreettisia näkemyksiä siitä, mitä eurooppalainen sosiaalinen ulottuvuus voisi käytännössä tarkoittaa ja miten pohjoismaiset sosialidemokraatit voivat yhteistyössä käyttää yhteiskuntiimme kohdistuvaa suurta kansainvälistä mielenkiintoa hyväkseen pohjoismaisen mallin markkinoimiseksi muille eurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolelle.

Keskeiseksi tulevaisuuden EU-politiikan suuntautumisvaihtoehdoksi nousee globalisaation hallinta. Ilmastomuutoksen torjunta, lentomatkustusmaksut, asekaupan verotus, valuutanvaihtoveron käyttöönotto sekä veroparatiisien vastainen ovat kaikki asioita jotka etenevät vain jos EU on niitä ajamassa. Tavoitteena tulee olla paitsi ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi taloudellinen toiminta ja inhimillinen käyttäytyminen, myös ohjaava vaikutus globaalitalouteen. On välttämätöntä pyrkiä jatkuvasti lisäämään demokraattisesti valittujen hallitusten sekä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa talouden toimintaan. USA:sta alkunsa saanut rahoitusmarkkinakriisi on vain yksi esimerkki paremman ja vahvemman sääntelyn tarpeellisuudesta. Vaurauden kasvua tulee voida käyttää työllistäviin investointeihin sekä eriarvoisuuden vähentämiseen demokraattisessa ohjauksessa entistä enemmän.

Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni asetan SDP:n nostamisen aktiiviseksi ja aloitteelliseksi toimijaksi eurooppalaisen sosialidemokratian viitekehyksessä. SDP:n omassa ohjelmatyössä, oli se eurooppalaista tai kansallista, tulee näkyä vahvasti analyysi toimintaympäristön muuttumisesta globaaliksi sekä globaalien kehityskulkujen vaikuttavuudesta myös paikalliseen ja kansalliseen politiikkaan.

Erkki Tuomioja

Kysymykset:
1. Lyhyesti Teidän Eurooppa-visionne: federaatio vai valtioliitto?
2. Suomen sosialidemokraattien rooli ja metodit Euroopan kehityksessä.
3. Teidän henkilökohtainen päätavoitteenne ja linjanne EU:ssa puheenjohtajakautenne aikana.

Kimmo Kiljusen vastaukset:
1. EU ei ole kehittymässä liittovaltioksi sen kummemmin kuin se ei ole
valtioliitto tai tavanomainen kansainvälinen järjestö. Se on sui generis,
omalaatuisensa. Kyseessä on uuden tyyppinen ylikansallinen hallintojärjestelmä,
jolla ei ole esikuvaa. Ensi kerran historiassa meillä on elin, joka perustuu
jaettuun suvereniteettiin: jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus, mutta osa siitä
delegoituna ylikansalliselle tasolle. Haasteena ylikansallisen päätöksenteon
demokraattisuus.

2. Sosialidemokraatit suhtautuvat avoimelle otteella eurooppalaiseen
integraatioon. Yhteisille ylikansallisille ongelmille on löydettävä yhteiset
vastaukset. Korostamme yhteisöllisyyttä päätöksenteossa ja haluamme olla
kaikessa olennaisessa mukana.

3. Aktiivisempi ote globalisaation hallinnassa. Veroparatiisit kuriin,
pääomaverotukselle yhteiset säännöt ja globaali kehitysrahoituksen itsenäinen
rahoituspohja.

Kiitos Kiljuselle vastauksista. Julkaisen muiden ehdokkaiden vastaukset heti niiden saapuessa.

Tulen kevään aikana tekemään Helsingin aktivisteille oman hiukan samankaltaisen informaatiopaketin, koskien sekä kaupunkiryhmää että lähestyviä vaaleja. Manifesto 2009 työstetään vuoden 2008 aikana ja PES-aktivisteilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevan vaaliohjelman sisältöön.

Toivotan kaikille lukijoille ja aktiiveille oikein hyvää ja rauhallista joulua.

Letter (in French) : Commission fédérale Europe – pdf

Englanninkieliset keskustelupaperit (linkit PDF-dokumentteihin)
Discussion papers in English: (links to PDF-documents)

Save our planet

• Yourspace manifesto 2009 discussion paper ‘Save our planet‘
• PES Resolution ‘Secure energy supply and smart, green growth: a new social democratic energy policy’

New Social Europe

• Yourspace manifesto 2009 discussion paper ‘New Social Europe’
• PES resolution ’10 Principles for a New Social Europe’

European democracy & diversity

• Yourspace manifesto 2009 discussion paper ‘European democracy and diversity’
• PES Declaration for the 50th Anniversary of the Rome Treaty

EU in the world

• Yourspace manifesto 2009 discussion paper ‘EU in the world’

Helsingin kaupunkiryhmä on käsitellyt viimeksi mainittua edellisessä kokouksessaan. Ryhmä julkistaa omat näkemyksensä asiakirjasta tässä blogissa. Sitä ennen ja sen jälkeen me tarvitsemme teidän näkemyksiänne, ennen kaikkea keskustelupapereiden sisällöstä ja vaalijulistuksen lopullisesta muodosta.

Tämä blogi toimii suomalaisten aktiivien keskustelukanavana. Ensimmäinen PES-Aktivistit ryhmä perustettiin Suomeen syksyllä 2007. Helsingin kaupunkiryhmä toimii pääkaupunkiseudulla ja aktivoi sosialidemokraatteja keskustelemaan ja kampanjoimaan Euroopan tulevaisuudesta. Ensimmäinen suuri koetinkivemme löytyy vuoden 2009 Euroopan parlamenttivaaleista ja Euroopan sosialidemokraattien yhteisestä vaalikampanjasta.

Lisäämme pian edessä siintävien vaalien kampanjamateriaalit ja julistuksen pohjan tähän blogiin. Materiaalina käytämme PES Manifesto 2009 keskustelupaperia, josta on tarkoitus muotoilla Euroopan sosialidemokraattien vaalijulistus. Keskustelua voi käydä sekä suomeksi että englanniksi. Keskustelun lisäksi blogi yrittää myös vastata kysymyksiin Euroopan sosialidemokraateista, unionista ja PES-Aktivistien toiminnasta.

Toivotan kaikkien Euroopan sosialidemokraattien puolesta teidät tervetulleeksi blogimme lukijoiksi.

Ilja Suvanto

Linkkejä:
PES ja PES @ctivists
Manifesto 2009